Keskeneräisyys, sen hyväksyminen ja vaaliminen on noussut esiin useamman kerran ja useammassa paikassa viime aikoina. Teemana keskeneräisyys on kestävyysmurroksen ytimessä. On paljon vanhaa, josta on luovuttava: nykyiset ajattelu- ja toimintatapamme eivät millään mahdu yhden planeetan rajoihin. Tilalle on luotava jotakin uutta. Uuden luomiseen liittyy olennaisena osana se, että kaikki ei ole etukäteen tiedossa ja tämän keskeneräisyyden kanssa on osattava elää.
Tasapainottelu keskeneräisyyden tunnustamisen ja uskottavuuden välillä ei aina ole helppoa. Tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluu olennaisesti sen puutteellisuudeen ja epävarmuuden tunnustaminen. Samaan aikaan monelta suunnalta kaivataan yksinkertaisia selityksiä ja varmoja totuuksia (varmana esitettävää “faktatietoa” toki myös löytyy, lähtien siitä, että ilmastonmuutos on totta ja ihmistoiminnan aiheuttamaa). Miten tuoda esiin prosessin keskeneräisyys kaivamatta maata sen tärkeyden alta?
Ihmistä laajempi kunta -hankkeessa tarkoituksenamme on luoda ihmistä laajempia ajattelu- ja toimintatapoja kunnan viranhaltijoiden, päättäjien ja asukkaiden keskuudessa. Ajatuksemme siitä, mitä ne käytännössä tarkoittavat, ovat kuitenkin vielä monin tavoin keskeneräisiä. Ihmistä laajempaa ajattelua on esimerkiksi monien alkuperäiskansojen parissa eletty todeksi jo pitkään. Toisaalla erityisesti omamme kaltaisissa kulttuureissa, joissa ihminen on usein ajatuksissa eristetty muusta luonnosta ja nostettu sen yläpuolelle, ja joissa yksilökeskeisyys on juurtunut valtavirtaan, ihmistä laajempaa ajattelua täytyy opetella. Halkeamia tähän ihmis- ja yksilökeskeisiin kulttuuriin on kuitenkin havaittavissa. Monilajisia ja ihmistä laajempia näkökulmia pulpahtelee pinnalle yhä useammin, ja samaan aikaan yhteisöllisyyden ja yhteyksien merkitys on noussut vahvasti esiin korona-vuosien ja sen jälkeisen etä- ja digiaallon mainingeissa.
Osana hanketta haluamme luoda lisää näitä halkeamia edistämällä keskustelua, jonka avulla voidaan luoda uudenlaista, ihmisyydestä osana koko maapallon elonkirjoa kumpuavaa ajattelu- ja elämäntapaa Suomessa. Tämä postaus aloittaakin tähän keskusteluun pyrkivän postaussarjan kuukauden pohdinta. Noin kuukauden välein pohdimme jotakin ihmistä laajempaan elämään liittyvää teemaa, ja kutsumme teidät kaikki mukaan keskusteluun. Voit osallistua keskusteluun haluamallasi tavalla: kommentoi alle, laita meille viestiä, tai nosta aihe kahvipöytäkeskusteluun työpaikalla tai iltalenkillä kaverin kanssa. Tyyli on vapaa.
Luvassa on kirjoituksia ainakin seuraavista aiheista: Mistä voimme tietää, mitä muut lajit tarvitsevat? Miten muiden lajien ääni ja toimijuus saadaan paremmin esiin (kuntien) päätöksenteossa? Kuulisimme myös mielellämme, millaisia ihmistä laajempaan kuntaan tai elämään liittyviä teemoja sinä haluaisit pohtia yhdessä.
Palataan lopuksi vielä kirjoituksen teemaan: keskeneräisyys. Mitä keskeneräisyys tarkoittaa sinulle? Miten voisimme hyväksyä ja vaalia sitä keskeneräisyyttä, joka välttämättä liittyy kestävyysmurroksen edistämiseen? Jatketaan keskustelua!
Kirjoitus on julkaistu osana Koneen säätiön rahoittamaa Ihmistä laajempi kunta -hanketta. Kirjoittaja Reetta Rossi työskentelee hankkeessa viestinnän ja kuntalaisyhteistyön parissa. Tutustu hankkeeseen tästä linkistä.
