Ajattelutapojen syvällinen muutos ei synny kiireessä. Se vaatii läsnäoloa ja pysähtymistä – aikaa viipyä sellaisten kysymysten äärellä, jotka haastavat vallitsevia käsityksiä maailmasta ja luovat tilaa uudenlaiselle ajattelulle.
Kunta osana luontoa — ihmiskeskeisyyden purkaminen kuntatyössä -hankkeen toisella työpajakierroksella pyrimme luomaan tällaisen rauhoittumisen tilan, johon pysähtyä. Työpajat toteutimme paikan päällä yhteistyökunnissamme Espoossa, Heinolassa, Lahdessa ja Paraisilla. Vietimme aikaa ajatuksia herättelevien luontosuhdeharjoitusten parissa hidastaen hengitystä ja herkistyen muunlajisten maailmaan erityisesti pohtien kysymyksiä, kuten:
🌿 Mitä muunlajiset tarvitsevat voidakseen hyvin?
🌿 Ovatko niiden tarpeet ristiriidassa tai samankaltaisia omien tarpeidemme kanssa?
🌿 Voitaisiinko molempia edistää kunnassa yhtä aikaa?
Kuntatoimijat nostivat työpajan ensimmäisen osion aikana esiin useita hyvinvoinnin peruspilareita, kuten puhtaan ilman ja veden, joita tarvitsevat yhtä lailla jäkälät, puut, linnut kuin ihmisetkin. Tämä on varsin luonnollinen ajatuksenkulku, etenkin jos ihminen ymmärretään osana luonnon kokonaisuutta: eläimenä, jonka terveys kietoutuu muiden lajien hyvinvoinnin tavoin tiiviisti ympäristön tilaan.
Tämän kaltainen tarkastelu kuitenkin nostaa ihmisen perustarpeet uudenlaiseen valoon ja herättää kysymyksiä; Mistä hyvä elämä todella koostuu? Mikä on tarpeellista – ja mikä turhaa? Mistä olisimme valmiita luopumaan, yksilöinä ja yhteiskuntana, jotta koko luonnon hyvinvointi, ja meidän ihmisten sen osana, lisääntyisi?
Työpajan toisessa osiossa osallistujat visioivat tulevaisuuden kuntaa, jossa ihmiskeskeisyyttä on alettu tietoisesti purkamaan. Kuntatoimijat punnitsivat sekä laajoja tavoitteita että mahdollisuuksia konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla muun luonnon näkökulma voitaisiin tuoda vahvemmin osaksi kunnan toimintaa. Keskusteluissa muun muassa pohdittiin, pystyttäisiinkö muu luonto tunnistaa omaksi sidosryhmäkseen kuntatyössä tai voisiko kunnassa kenties toimia työryhmä, joka valvoisi muun luonnon etuja suunnittelutyössä ja päätöksenteossa.
Samalla tunnistettiin monia ihmiskeskeisyyden purkamisen esteitä: rajalliset resurssit, kiire, vaalikausiin sidottu päätöksenteko sekä heikot vuorovaikutuksen keinot yli kunnan portaiston. Siten yhteistyön ja yhteisen vision tarve nousi esiin keskeisenä muutoksen mahdollistajana. Johtopäätöksenä todettiin, että jollei kestävyyden tavoite aidosti läpäise kaikkea kunnan toimintaa, voi ihmiskeskeisyyden purkamiseen vaadittava muutos tuntua vaikealta tai jopa mahdottomalta.
Keskusteluissa heräsi myös kysymyksiä vallasta: Kenellä on valtaa ehdottaa, edistää ja toteuttaa muutoksia? Onko olemassa myös tiedostamatonta valtaa, joka voisi toimia väylänä muutokselle?
Näihin kysymyksiin syvennymme lisää syksyn työpajoissa.
Haluamme vielä lämpimästi kiittää yhteistyökuntiamme ja kaikkia lähityöpajojen osallistujia inspiroivista kohtaamisista! Toivotamme rauhallista ja pysähdyksentäyteistä kesää.
Kunta osana luontoa – ihmiskeskeisyyden purkaminen kuntatyössä -hanke on Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittama.