Elinvoima nähdään perinteisesti taloudellisten mittareiden näkökulmasta, vaikka myös ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus ovat keskeinen osa sen rakentamista, kuten Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen nosti esille Kestävä kuntatyö -verkostoitumistilaisuuden yhteenvedossaan. Myös muita kiinnostavia puheenvuoroja kuntaverkostoissa kehitetyistä ajankohtaisista kestävyyden työkaluista ja toimenpiteistä kuultiin maaliskuun puolessa välissä (13.3.2025) järjestetyssä tilaisuudessa, johon Kudelma osallistui osana laajaa kunta-alan toimijajoukkoa. Helsingin Kuntatalolla järjestetyn seminaarin pääteemana oli vuonna 2025 elinvoiman vahvistaminen.
Kuntasektorilla kuhisi, kun näkemyksistä kestävyydestä ja kuntien roolista osana sitä keskusteltiin vilkkaasti. Ratkaisujen lisäksi erilaiset esteet kestävyydelle nousivat ajankohtaiseksi teemaksi. Härkösen yhteenveto korostaa sitä, että erityisiä kestävyyttä hidastavia voimia ovat tapamme ajatella kunnista, kasvusta ja elinvoimasta. Olennaista olisikin kunnan elinvoimaa edistäessä pohtia, mistä ja kenen näkökulmasta sitä rakennetaan. Tuetaanko kuntatyössä aidosti koko luonnon uudistumiskykyä vai edistetäänkö sitä vain ihmisen tarpeista käsin?
Usein kuntien elinvoimaisuutta arvioidaan ja tavoitellaan lähinnä ihmiskeskeisistä lähtökohdista, kuten esimerkiksi yritysten kilpailukyvyn ja asuinympäristöjen vetovoimaisuuden näkökulmista. Siksi yhteistyön ja uusien ajattelutapojen perään kuulutetaan. Kunnan elinvoiman kestävä edistäminen kannattaisikin rakentaa ajatukselle, jossa ihmisen elinvoima on koko luonnon hyvinvoinnin varassa, ja tämän ekologisesti kestävän ajatuksen edistämiselle kapean elinkeinopoliittisen näkemyksen sijaan.
Kokonaisvaltaista ajattelua hyödyntämällä voidaan pohtia sitä, miten kestävyyden eri ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa ja miten jokainen voisi omassa työssään edistää kestävyysmurrosta.
Myös kestävyystyön siiloutuneisuus kunnissa ja muissa organisaatioissa nousi esiin verkostoitusmistilaisuuden keskusteluissa. Kompleksisten kestävyysongelmien ratkaisemiseksi olisikin tärkeää luoda yhteyksiä kaupungin eri toimintojen välille. Tukemalla yhteistyötä kokonaiskuvien hahmottamiseksi voidaan edistää elinvoimaisen kunnan toimintaa. Kokonaisvaltaista ajattelua hyödyntämällä voidaan pohtia sitä, miten kestävyyden eri ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa ja miten jokainen voisi omassa työssään edistää kestävyysmurrosta.
Siiloja purkavaa kestävyysajattelua ollaankin alettu jo edistää esimerkiksi Vantaalla, mistä kaupungin vastuullisuusasiantuntija Lotta Alajoki kertoi verkostoitumistilaisuudessa. Alajoki toimii kaupungin ensimmäisenä vakituisena vastuullisuusasiantuntijana, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittäväää poikkihallinnollista ja pitkäjänteistä kestävyystyötä kaupungin Strategia ja tutkimus -palveluyksiköstä käsin. Tällaiseen työskentelyyn tähdätään myös Kudelman hankkeessa Kunta osana luontoa – ihmiskeskeisyyden purkaminen kuntatyössä. Kuntatyö, joka huomioi muun luonnon tarpeet ihmisen rinnalla, onkin mitä ilmeisimmin elinvoimaisen kuntatyön tulevaisuuden keskiössä.
Kiitämme seminaarin järjestäjiä* onnistuneesta tapahtumasta ja merkityksellisten aiheiden esiinnostamisesta! Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaisuuden kestävää ja vuorovaikutteista, ihmisen ja muun luonnon huomioivaa kuntatyötä.
*FiSu – Hinku – Kiertotalous-Suomi – Kunta-alan energiatehokkuussopimus – Lapsiystävällinen kunta -verkosto – Luontokunnat – MAL-verkosto – Motiva – PlastLIFE – SDG46 – Terve kunta – VAUHTI – Suomen ympäristökeskus – Energiavirasto – Tampereen kaupunkiseutu – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – Kuntaliitto – Unicef